Maailmanpankin raportin mukaan yritystoiminnan harjoittaminen Liettuassa on lähes yhtä helppoa kuin Suomessa ja helpompaa kuin Virossa tai Latviassa. Liettuaan etabloituneet melkein 190 suomalaisyritystä ovat löytäneet suurimman Baltian maan edut. Suomalaiset jäävät kuitenkin aktiivisuudessaan jälkeen tanskalaisista, ruotsalaisista, saksalaisista ja venäläisistä.
Liettuan talouskasvu sijoittuu Keski- ja Itä-Euroopan maiden kärkipäähän yli 7 prosentin vuosivauhdillaan. Rakentaminen ja vähittäiskauppa kehittyvät tätäkin nopeammin. EU-rahoitus vauhdittaa Liettuan talouskehitystä. Uuden ohjelmakauden rahoitusallokaatio vuosille 2007–2013 on kahdeksankertainen verrattuna edelliseen kauteen 2004–2006, yhteensä 6,67 miljardia euroa. Merkittäviä hankkeita on luvassa muun muassa energia-, ympäristö-, liikenne- ja terveyssektoreilla. Kansallinen energiastrategia tähtää uuden ydinvoimalan rakentamiseen 2015 mennessä.
Rakennussektori vahvassa kasvussa
YIT, Lemminkäinen, Paroc, Maxit ja Ruukki lukeutuvat Liettuan rakennussektorin pääpelureihin, mutta markkinoille on tullut menestyksekkäästi joukko pienempiä toimijoita, sillä ala kasvaa jatkossakin yli 10 prosentin vuosivauhtia. Vuonna 2006 uusia asuntohuoneistoja valmistui 7 300, vaikka kysyntää riittäisi 12 000 uudelle asunnolle. Yksityisomisteiset rakennukset hyväksyttiin uudella ohjelmakaudella ensimmäistä kertaa EU-tukien piiriin, mikä merkitsee lähtölaukausta neuvostoaikaisten betonilähiöiden kunnostamiselle. Niissä sijaitsee yli 60 prosenttia asuntokannasta. Liettuan korjausrakentamismarkkinoiden ennustetaan kasvavan nopeimmin Baltian maista. Liettuassa tarvitaan erityisosaamista energiatehokkuudessa, laatusertifioinnissa, rakennustuotteiden yhteensopivuuden arvioinnissa, projekti-johdossa ja kiinteistönhallinnassa.
Vähittäiskaupan huikea kasvu kiihdyttää osaltaan supermarkettien, ostoskeskusten, varastojen ja logistiikkakeskusten rakentamista. Nykyaikaisten ostoskeskusten ja toimistorakennusten tilat ovat jatkuvasti täynnä. Vaikka pääkaupunki Vilna on tärkein keskus, toimeliaisuutta siirtyy enenevästi maakuntiin, missä suuria kauppakeskuksia ei vielä ole ehditty rakentaa. Samoin logistisesti suotuisat kaupungit, kuten Kaunas, Panevezys ja Elektrinai, hyötyvät kasvavista investoinneista.
Liettua houkuttelee kansainvälisiä sijoittajia ja kiinteistöliiketoiminnan ammattilaisia hyvien tuottojensa ja laajenevien markkinoidensa ansiosta. Suomesta mukana ovat EVLI, Citycon, Ovenia ja YIT Building Systems.
Myös energia- ja ympäristöalalla suomalaiselle osaamiselle on ollut kysyntää. Suomalaiset ovat olleet mukana sähkö- ja kaukolämpöverkkojen sekä voimaloiden kattiloiden uusimisessa, päästökaupassa sekä jätteenkäsittelyssä. Empowerin kolme tytäryhtiötä Liettuassa työllistävät noin 275 henkilöä. ÅF-Enprima oli urakoitsijana Vilnan energian EU-rahoitteisessa voimalaitoshankkeessa. Myös pienet pelurit ovat menestyneet EU:n tarjouskilpailuissa, kuten ympäristöalan yritys Mesmec Oy. Kaasuverkkoa aiotaan laajentaa useisiin pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin, muun muassa satamakaupunki Klaipedaan.
Yritystoiminta helppoa
Yritystoiminnan harjoittaminen Liettuassa on Maailmanpankin The Ease of Doing Business, 2007 vertailussa Baltian-maista helpointa. Vertailussa on mukana 175 maata. Liettua sijoittuu vertailussa sijalle 16, vain kaksi sijaa Suomen jälkeen ja muita Baltian maita edelle (Viro 17., Latvia 24.). Puola sijoittui 75., Venäjä 96. ja Ukraina 128.
Yhteydet naapureihin
Liettuan tekee kiinnostavaksi myös maan yhteydet Valko-Venäjälle, Kaliningradiin ja Ukrainaan. Liettualaiset yritykset omaavat kokemusta näillä markkinoilla toimimisesta. Suomalaisista näillä markkinoilla vaikuttaa jo muun muassa Castrade. Valko-Venäjällä on halu tiivistää taloussuhteita Suomen kanssa.
Rahoitusseminaari Vilnassa 13.-14.6.2007
Finpro järjestää Projects and Their Finance in Lithuania, Belarus and Kaliningrad -seminaarin Vilnassa 13. -14.6.2007. Liettuan uuden energiastrategian esittelee maan talousministeriön alivaltiosihteeri. Liettualaisten puhujien lisäksi tilaisuudessa kuullaan korkean tason edustajia Minskistä ja Kaliningradista. Samoin opitaan yritysten kokemuksista sekä EU-rahoitteista projekteista että Valko-Venäjällä toimimisesta.
Ohjelma: http://www.finproevents.fi/tapahtumat/uudeteu-ohjelmat
Lisätietoja
Marja Nissinen, +370 6 122 34 88, marja.nissinen(a)finpro.fi