Hallituksen toimintakertomus 2012

Lataa tästä Finpron hallituksen toimintakertomus vuonna 2012 pdf-muodossa.

Finpron toiminnan perusta

Finpron tehtävä rakentaa kansainvälisesti menestyvää Suomea jatkuu vuosikymmenestä toiseen, mutta toimintatavat muuttuvat. Tällä hetkellä Finprolla on sekä omista toimistoista että valituista yhteistyökumppaneista koostuva, 46 maata kattava asiantuntijaverkosto. Invest-in toiminnan sisällyttäminen Finpron toimintaan tuo uuden ulottuvuuden ja samalla tukee hyvin Finpron elinkeinopoliittista tehtävää.

Finpron asiakaslupaus "Finpro – valmentajasi liiketoimintamahdollisuuksista kansainväliseen menestykseen" tarjoaa ratkaisuja toimintaympäristössä, joissa asiakasyritysten tarpeet ovat yksilöllisiä ja onnistuminen on monen tekijän summa. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää samanaikaisesti sopivan kohdemarkkinan, tuotteen ja ajoituksen valintaa. Asiantuntijaverkosto, joka tuntee paikallisen markkinatilanteen suomalaisesta näkökulmasta, on tärkeä kansallinen voimavara.

Finpron toimintaa ohjaa yhdistyksen jäsenten ja työ- ja elinkeinoministeriön valitsema hallitus, jonka tärkein tehtävä on päättää Finpron strategia ja valvoa sen toteutumista. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Finpron toiminnan päärahoituksesta, ja ministeriön tavoitelinjaukset ja strategiat vaikuttavat Finpron toimintaan tulosohjauksen kautta.

Vuoden 2012 aikana Suomen taloudellisten ulkosuhteiden kehittämisessä edettiin uudelta pohjalta. Maailmalla ulkoasiainministeriön lähetystöt ja Finpro yhdessä muiden toimijoiden kanssa ovat lisänneet yhteistyötä ja suunnitelleet painopisteitä tulevalle toiminnalle. Finpron kansallinen tehtävä on yksi tämän "Team Finland" -työn tukipilareista. Finpro pystyy pitämään asiakaslupauksensa entistä paremmin, kun sen apuna on muiden organisaatioiden asiantuntijoita, joiden erikoisosaaminen on Team Finland -yhteistyön kautta optimaalisesti asiakasyritysten käytettävissä.

Strategisten tavoitteiden toteutuminen

Finpron asiakkaista 78% on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Asiakkaidemme antama palaute tehdyistä projekteista on erinomaista. Käyttämällämme arviointiasteikolla keskiarvo on kiitettävän ja erinomaisen välissä.

Vuonna 2012 asiakastoimintaa ohjattiin ensimmäisen kerran arvioimalla useamman toimeksiannon yhteisvaikuttavuutta suhteessa asiakaan tavoitteisiin. Jokaisella asiakkaalla on erilaiset tavoitteet ja eri määritelmä kansainvälistymisen onnistumiselle. Finpron vaikuttavuus näkyy näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Tilikauden toiminnallisena tavoitteena oli saada aikaan 60 asiakkuutta, joiden kanssa määritellään, millä tasolla asiakkaan kansainvälistyminen tulisi olla kolmen vuoden kuluttua. Tavoitteen toteutumista seurataan vuosittain. Yhteinen tavoite on ollut innostava sekä asiakkaille että Finpron omille konsulteille, ja on tuonut konkreettiset etenemisaskeleet aikaisempaa näkyvämmiksi.

Finpron sidosryhmäkysely osoitetaan kansanedustajille, eri ministeriöiden edustajille ja tärkemmille kumppaneillemme kuten ELY-keskuksille, Tekesille, EK:lle ja muille innovaatiotoimijoiden edustajille. Kyselyn vastausten keskiarvo oli hyvällä tasolla, vaikka laskikin edellisestä vuodesta. Erityisesti alueelliset toimijat näkivät Finpron työn hyvin tasokkaana ja arvokkaana. Yleisesti Finpron näkyvyys mediassa ja tärkeiden viestien eteneminen julkisessa keskustelussa jatkoi positiivista kehitystään.

Finpron sisäisen kehittämisen yhtenä kulmakivenä on henkilöstökysely, jonka tulokset paranivat vuonna 2012. Erityisen korkealla tasolla olivat työmotivaatioon ja työn merkitykseen liittyvien kysymysten vastaukset. Samoin Finpron esimiehet ja johto saivat hyvän arvion henkilöstöltä. Uuden strategian käynnistys on alkanut hyvin. Osa strategiakysymysten vastauksista paljasti kuitenkin odotetusti, että uusimpien strategistenteemojen osalta on jatkettava yhteiseen näkemykseen johtavaa työtä.

Maailmantalouden näkymät vähensivät suorien ulkomaisten investointien määrää kaikkialla. Myöskään Suomen invest-in toiminta ei saavuttanut vuodelle 2012 asetettuja määrällisiä tavoitteita. Organisaatiomuutokset ja osan vuotta vaikuttanut henkilöstövajaus aiheuttivat, ettei kaikkia toiminnallisiakaan tavoitteita täytetty. Tilikauden aikana kehitetyt uudet toimintatavat ja toimenkuvat ovat valmiina siirryttäessä uudelle vuodelle. Laajemman organisaation etujen ja hankintavolyymiä lisäävän Team Finland -toiminnan tulisi näkyä positiivisesti tuloksissa vuonna 2013 ja sen jälkeen. Seurannassa tullaan painottamaan investointien vaikuttavuutta niiden kappalemäärän sijasta.

Olennaisia tapahtumia tilikaudella

Alkuvuoden merkittävin muutos oli Invest In Finland –säätiön toiminnan sulauttaminen Finproon. Muutos valmisteltiin huolellisesti ja eteni hallitusti. Tavoitteena on tehostaa ulkomaisen pääomien hankintaa hyödyntämällä Finpron verkostoa myös suorien ulkomaisten investointien löytämisessä.

Finpro avasi tilikaudella uusia toimipisteitä ja laajensi toimintaansa uusiin maihin. Pohjoismaista toimintaa vahvistettiin avaamalla omat toimistot Ruotsiin ja Norjaan. Kehittyvillä alueilla Indonesian vientikeskus aloitti toimintansa vuoden lopussa. Latviassa ja Ukrainassa vaihdettiin toimintamuoto partnerivetoiseksi ja kummassakin maassa etsittiin tarkoin kriteerein uusi partneri palvelemaan Finpron asiakkaita. Tunisian yhden hengen toimisto suljettiin. Pohjois-Afrikan toiminnan järjestäminen jäi toistaiseksi avoimeksi. Intiassa New Delhin toimisto jäi Finpron omaksi toimistoksi, kun Mumbain ja Chennain alue katettiin ulkoistetulla ratkaisulla. Suomen aluetoiminnassa ei vuoden aikana tapahtunut muutoksia. Viimeisin avattu aluetoimisto Rovaniemellä sai vuoden aikana erinomaista palautetta.  

Edellisen vuoden lopussa avattu projektitoimisto Rio de Janeiroon pääsi vauhtiin ja tuki erinomaisesti muutenkin aktiivista toimintaa Etelä-Amerikan alueella. Erityisesti meriteollisuusohjelma oli aktiivinen ja menestyksekäs. Latinalaisessa-Amerikassa on potentiaalia suomalaiselle tarjonnalle, joten vuoden lopussa alueelle panostettiin lisää, ja aloitettiin erillisrahoituksella projektitoimiston perustamineen Peruun.

Strategisista isoista hankkeista maaliskuussa käynnistetty "Finland Care" herätti runsaasti kiinnostusta. Tavoitteena on kansainvälistää suomalainen hoito- ja hoiva-ala ja hankkia Suomeen potilaita hoidettavaksi. Samalla nostetaan lääketieteellistä huippuosaamista ja -teknologiaa hyödyntävät suomalaiset hoidot halutuiksi maailmalla ja erityisesti Venäjällä. Hanke alkaa markkinointitoimenpiteillä, mutta siihen liittyy myös myyntikanavan kehittämistä ja tuotekehitystä. Aloitusvaiheessa mukana on yli 20 yritystä ja yhteisöä.

Finpron hallinnoima Cleantech Finland -ohjelma hankkii suomalaisille toimijoille näkyvyyttä ja kontakteja eri tapahtumien yhteydessä erityisesti Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä.  Jo vakiintuneessa ja laajasti tunnetussa ohjelmassa oli vuonna 2012 mukana 90 jäsenyritystä ja 25 yhteistyökumppania. Jäsenille tehdyn brändi- ja vaikuttavuustutkimuksen mukaan peräti kaksi kolmasosaa jäsenistä käyttää rakennettua brändiä tai ainakin hyödyntää hanketta aktiivisesti. Kohdennettu markkinointiviestintä on johtanut kauppoihin muun muassa Intian biomassamarkkinoilla.  

Vuonna 2012 Cleantech Finland kehitti alan toimintatapoja lisäämällä digitaalista verkottumista. Maailmalla olevat tarpeet ja suomalainen osaaminen saadaan nyt yhdistettyä nopeasti uudenlaisella verkkopohjaisella Solved-asiantuntijapalveluilla. Solved-asiantuntijat ja -yritykset ovat menestyksekkäästi ratkoneet haasteita, jotka ovat liittyneet esimerkiksi Slovakian kaukolämpöratkaisuihin. Nordic Innovation (yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteistyöorganisaatioista) nosti Cleantech Finlandin edelläkävijäksi digitaalisten välineiden hyödyntäjänä.

Koulutusvientiohjelma Future Learning Finland hankki vuonna 2012 suomalaisille alan toimijoille näkyvyyttä tapahtumissa Saudi-Arabiassa, Venäjällä, Kiinassa, Tunisiassa ja Algeriassa. Erityisesti Saudi-Arabiassa arvostetaan suomalaista koulutusosaamista korkealle, ja tämä näkyy myös toteutuneina kauppoina.
Persianlahden suurin yleisen koulutuksen messu- ja konferenssitapahtuma (IEFE-2013) valitsi Suomen viralliseksi teemamaaksi. Future Learning Finland ohjelma rahoitetaan kolmen ministeriön (ulkoasianministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö) tuella, ja siihen on liittynyt 71 jäsenorganisaatiota. Vuonna 2012 ohjelman puitteissa mm. tuotteistettiin koulutusalan tapahtuma-formaatti, jossa  samaan tapahtumaan yhdistetään sekä korkean tason päättäjäseminaari että verkottumistilaisuus.

Finpro ry:n kansainvälistämistoiminnan taloudellinen kehitys ja tärkeimpiä tunnuslukuja

Finpron toiminnan tulovirta muodostuu asiakaslaksutuksesta, erillisrahotteisista projekteista, jäsenmaksuista ja Finpron toimintaan myönnetystä yleisavustuksesta.

Finpron toiminnan tulos oli alle budjetoidun tason johtuen ennen kaikkea vaikeuksista erillisrahoitteisten projektien toteuttamisessa. Lisäksi vuoden kiinteiden kulujen budjetti oli erittäin tiukka ja muutamat alueet ja toiminnot ylittivät kulubudjettinsa. Vuoden lopussa valtion yleisavustuksen alentumisesta käynnistyneissä YT-neuvotteluissa sovitut henkilöstövähennykset aiheuttivat tilikaudelle lisäkuluja, mutta näkyvät säästöinä seuraavalla tilikaudella.

Rahoitusprojektien hakemusten käsittely kesti työ- ja elinkeinoministeriössä aikaisempaa pitempään. Vaikka projekteille suunnitellut henkilöt tekivät osin muuta työtä, ei heidän kulujaan saatu muulla laskutuksella katettua. Muutamissa projekteissa oli myös vaikeuksia saada asiakasrahoitus riittämään kuluihin, jotka olivat valtion rahoituksen ulkopuolella. Rahoitusprojektien tuottamassa liikevaihdossa jäätiin budjetoidulta tasolta 17 %. Asiakaslaskutus jäi tilikaudella 8 % arvioidusta - johtuen osittain myös rahoitusprojektien laskutuksen hitaasta kertymisestä, kun projektit päästiin aloittamaan suunniteltua myöhemmin.

Muiden toimeksiantojen myynti oli lähes odotetulla tasolla ja vuodelle 2013 siirtyvä tilauskanta on edellisen vuoden tapaan hyvällä tasolla.

Finpron kansainvälistämistoiminnan toimialoista edellistä vuotta korkeampaa liikevaihtoa tavoitellut "Construction, Logistics and Machinery" -toimiala saavutti budjettitavoitteensa. Merkittävä osa vuoden onnistumisesta tulee aktiivisesta ja onnistuneista meriteollisuuden kansainvälistymisohjelmista. Myös "Lifesciences" –toimiala paransi liikevaihtoaan viime vuodesta, vaikkei budjettitavoitetta saavuttanutkaan.  

Alueellisesti parhaiten liikevaihtotavoitteisiinsa pääsivät Finpron kotimaan kansainvälistymiskonsultointi sekä Venäjä lähialueineen. Myös Aasian alueen liikevaihtotavoite saavutettiin.

Laskutettujen toimeksiantojen kokonaismäärä laski edellisistä vuosista. Projektikohtaisen laskutuksen mediaani nousi, mikä todentaa toimeksiantojen koon ja sitä kautta vaikuttavuuden kasvua. Siirtyminen isompiin ja pitkäkestoisempiin toimeksiantoihin on ollut Finpron strategian mukainen muutos.

Finpro on vuonna 2010 käyttöönotetun organisaatiorakenteen myötä kehittänyt asiakkuudenhallintaansa. Asiakkuudella tarkoitetaan vuoden aikana asiakkaalle myytyjen projektien kokonaisarvoa – eli asiakkuus koostuu useammasta toimeksiannosta. Strategian mukainen tavoite on ollut siirtyä pitkäkestoisempiin ja vaikuttavampiin asiakkuuksiin. Yli 30 000 euron asiakkuuksien osuus kaikista asiakkuuksista on noussut 6 % kahden vuoden aikana.  

Kansainvälistymistoiminnan toimeksiannot

	2008	2009	2010	2011	2012
Toimeksiantojen kappalemäärä (kpl)	1 393	1 317	1 514	1 658	1 422
Toimeksiantojen  mediaani (€)	4000	4 200	4 344	3 881	4 200
Pk-yritysten osuus asiakasyrityksistä	73%	76%	71%	71%	78%
Yli 30 T€ asiakkuudet			88	108	127
Em asiakkuuksien osuus kaikista			7%	10%	13

Finpron kansainvälistämistoimintojen yleisavustuksesta leikattiin 722 000 euroa vuonna 2012. Kansainvälistämistoimintojen avustus käytettiin tilikaudella täysimääräisesti.

Finpro on vuonna 2010 siirtynyt tulolaskelmassa näyttämään erillisavusteisten projektien tuotot omana eränään. Tunnuslukulaskentaa on muutettu vastaavasti oheisessa taulukossa. 

Finpro ry Kansainvälistämistoiminnan tunnuslukuja

	2008	2009	2010	2011	2012
Myyntikate (T€)	10 551	10 927	13 000	14 169	14 144
Kansainvälistymistoiminnan kiinteät kulut (T€)	35 230	35 063	35 573	37 829	37 886
Yleisavustus kansainvälistymistoimintoihin (T€)	20 530	21 895	21 145	21 632	20 910
Yleisavustuksella katettu osuus kiinteistä kuluista	58,3 %	62,4 %	59,4 %	57,2 %	55,2 %
Omarahoitusosuus %	29,9 %	31,2 %
Omalla myyntitoiminnalla ja varainhankinnalla katettu osuus muuttuvista ja kinteistä kuluista			39,6 %	39,2 %	41,8 %
Erillisavustuksilla katettu osuus muuttuvista ja kinteistä kuluista			11,0 %	13,8 %	11,6 %

Finpro ry:n invest-in toiminnan taloudellinen kehitys ja tärkeimpiä tunnuslukuja

Suorien investointien määrä ei kehittynyt odotetusti vuoden 2012 aikana – osittain maailmantaloudellisista tilanteesta johtuen. Invest In Finland –säätiön toiminnan fuusio Finproon ja ennen kaikkea uuden myyntimallin käyttöönotto kulutti jonkin verran resursseja vuoden 2012 aikana. Investointien hankinnassa tullaan jatkossa entistä kohdennetummin etsimään niitä asiakkaita, joille Suomesta löydetty investointimahdollisuus voisi olla kiinnostava, ja yleistä asikaskontaktointia vähennetään. Jatkossa investointien määrää oleellisemmat mittarit rakennetaan toteutuneiden investointien taloudellisen merkittävyyden ja kansantaloudellisen vaikuttavuuden, työllistävyyden ja innovatiivisuutta lisäävän toiminnan arvioinnin kautta.

Invest in -toiminnan tunnuslukuja

	2008	2009	2010	2011	2012
IIF:n hankkimat investoinnit Suomeen (kpl)	35	27	39	52	28
Työpaikkojen vuosittainen muutos invest in asiakkuuksissa (kpl)			+ 347	+ 1414	+ 850
Invest-in toimintaan myönnetty yleinen valtionavustus tilikaudella (7kk) (T€)					2 805
Invest-in toimintaan myönnetty yleinen valtionavustus

 

Finpron invest-in toimintaan Finpro ry:lle myönnetystä avustuksesta 2.805.000 euroa (7 kuukauden toimintaan) jäi käyttämättä noin 178.000 euroa. Tämä johtui vuoden aikana tehdystä uudelleenjärjestelystä ja sitä kautta joidenkin projektien hidastumisesta. Tilikaudella vaihtui myös henkilöstöä ja näiden paikkojen täyttäminen vei aikaa.  

Finpro ry:n sijoitusomaisuus ja tilikauden tulos

Finpron ry:n sijoitusomaisuus ei ole osa Finpron operatiivista toimintaa. Ulkopuolista salkunhoitajaa sitoo yhdistyksen hallituksen määrittelemä sijoituspolitiikka. Finpron sijoituspolitiikan painotus Suomi-rahastoon tuotti keskimääräistä parempaa tuottoa salkulle loppuvuoden osakemarkkinoilla.

Finpro ry on voittoa tavoittelematon yhdistys. Vuoden operatiivinen tulos on noin 1.402.000 euroa tappiollinen. Tilikauden operatiivista tulosta rasittavat noin 400.000 euron kertaluonteiset järjestelykulut.

Kirjanpidollinen tulos oli sijoitusomaisuuden tuottojen johdosta noin 278.000 euroa tappiollinen.

Finpro ry konserni

Konserni muodostuu Finpro ry:stä, Kiinan Shanghaissa toimivasta FinChi Innovation Center Company Ltd:stä, USA:ssa toimivasta Finpro USA Inc –yrityksestä ja Suomessa rekisteröidystä Finpro Oy:stä, jolla ei ole varsinaista toimintaa.

Kaikki Finpro USA Inc:n kulut laskutetaan emoyhteisöltä ja se on osa Finpro ry:n operatiivista toimintaa. Kiinassa toimiva FinChi Innovation Center Company Ltd vuokraa toimitiloja ja myy erilaisia hallinnointipalveluja suomalaisille, Kiinasta sijoittautumispaikkaa etsiville yrityksille. Ulkoministeriön purettua läsnäolonsa Guangzhoussa, siirtyi Finpron Guangzhoun vientikeskuksen hallinnointi tilikaudella 2012 FinChin kautta hoidettavaksi. FinChin tilikauden tuloksen vaikutus konsernitilinpäätökseen on positiivinen.

Hallinto, henkilöstö ja jäsenistö

Yhdistyksen ja hallituksen puheenjohtajana toimii Harri Kerminen ja toimitusjohtajana Kari Häyrinen. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 18.4.2012 ja virallisessa kokouksessa käsiteltiin tilinpäätös, jonka jälkeen tutustuttiin Finpron LifeScience –toimialan kiinnostavimpiin markkinoihin ja liiketoimintamahdollisuuksiin. Syyskokouksessa 4.12.2012 valittiin hallituksen jäsenet ja käytiin läpi Finpron uusi strategia vuosille 2013–2015. Strategian teemoista jatkettiin tutustumalla syvällisemmin Team Finlandin suunnitelmiin. Ylimääräisiä yhdistyksen kokouksia pidettiin kaksi kertaa, sillä Invest In Finland -säätiön toiminnan fuusio Finproon edellytti sääntömuutosta, jossa yhdistyksen toimintakenttää laajennettiin kattamaan myös ulkomaisten investointien ja pääomien hankkimisen edistäminen.

Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana 8 kertaa. Hallitus käsitteli uutta strategiaa useammassa kokouksessa ja työsti sen ajatuksia yhdessä toimivan johdon kanssa myös kaksipäiväisessä strategiakokouksessa. Lisäksi kokouksissa seurattiin tavoitteiden saavuttamista vuoden aikana ja perehdyttiin Finpron strategisiin kärkihankkeisiin. Kesäkuuhun 2013 saakka hallitukseen asiantuntijaksi kutsuttiin Invest In Finland säätiön hallituksen entinen puheenjohtaja Paul Paukku.

Finpro ry:n hallitus 2012 - 2013

• puheenjohtaja, Harri Kerminen
• varapuheenjohtaja Tapani Järvinen – tekn.lis., hallitusammattilainen

Hallituksen muut jäsenet:

• Kirsi Eräkangas  - hallitusammattilainen
• Esko Hamilo - alivaltiosihteeri, Ulkoasianministeriö 
• Pekka Heikonen - toimitusjohtaja, Pemamek Oy
• Janne Känkänen (1.1.2013 lähtien) - teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö
• Mika Lahikainen - toimitusjohtaja, Fasco Oy
• Raimo Luoma (31.12.2012 saakka) - osastopäällikkö, Työ- ja elinkeinoministeriö
• Paul Paukku (30.6.2013 saakka) - hallituksen asiantuntijajäsen
• Veli-Pekka Saarnivaara (31.12.2012 saakka) - pääjohtaja, Tekes
• Pekka Soini (1.1.2013 lähtien) - pääjohtaja, Tekes

Finpron kokonaishenkilömäärä vuoden lopussa nousi edellisestä vuodesta ja oli 375 henkilöä (342 vuonna 2011). Suomessa tästä henkilömäärästä toimi 174 henkilöä; edellisenä vuonna vastaava luku oli 132 henkilöä. Merkittävin osa henkilöstömäärän lisäyksestä tulee Invest in Finland -säätiön henkilöstön siirtymisestä Finproon kesäkuussa 2012. Ulkomaan toimistoissa toimii 201 henkilöä (210 vuonna 2011). Vuosittain muutamia toimistoja vaihdetaan ns. partnerimalliin, jossa Finpron etsimä paikallinen konsultti tekee sovitusti asiakastoimeksiantoja Finpron lukuun. Partnereita ei lasketa Finpron henkilöstömäärään.

FINPRO ry	2008	2009	2010	2011	2012
Henkilöstöä vuoden lopussa (lkm)	353	363	351	342	375
Maksetut palkat ja palkkiot (M€)	17,7	19,9	23,6	22,9	23,4
Kotimaan toimipisteitä (kpl)	8	8	8	10	10
Toimipisteitä maailmalla	54	49	56	57	58
-      joista partnereita	2	2	7	7	11
-      joista väliäaikaisia projektitstoja	0	1	4	5	2
Finpro ry:n jäsenet	545	563	561	550	537

Riskit ja riskienhallinta

Finpron toiminnan merkittävin pitkän aikavälin riski toteutuu, jos sen kansallinen tehtävä jää toteutumatta eli asiakkaiden kansainvälistymis- tai ulkomaisten investointien tavoitteita ei saavuteta. Tätä riskiä välttääkseen Finpro teki laajan strategiatyön. Seuraavaksi painopiste siirtyy strategian jalkauttamiseen. Valtiontalouden tasapainottaminen saattaa edelleen vähentää Finpron rahoitusta ja sitä kautta sen mahdollisuuksia auttaa suomalaisia yrityksiä.  

Finpron uuden strategian rakentamisessa on hyödynnetty asiakkailta ja sidosryhmiltä saatu palaute ja tutkimustulokset. Omat, eri toimialojen ja markkina-alueiden asiantuntijat, ovat olleet laajasti mukana strategian painotusten valinnassa. Viime vuosina on myös erityisesti panostettu Finpron asiantuntijoiden osaamisen kehittämiseen. Partnerimallin kautta Finpro turvaa sekä eri alojen osaamista että läsnäoloa maissa, joissa palveluiden kysyntä ei edellytä omaa toimistoa.

Taloudellisesti Finpron tulokseen vaikuttavat valuuttojen arvonmuutokset ja luottotappiot. Finpro suojautuu valuuttamuutoksilta terminoimalla dollaritarvettaan budjetoituun kurssiin. Pääosa valuutasta säilytetään euroina. Luottotappioita Finpro pyrkii hallitsemaan ennen kaikkea jakamalla isompien projektien ja toimeksiantojen laskutusta pienempiin eriin. Finpron luottotappiot vuonna 2012 olivat 64 000 euroa oltuaan vuotta aiemmin poikkeuksellisen korkealla (172 000 euroa).

Finpro toimii usein myös poliittisesti ja luonnonoloiltaan epävakailla alueilla, joilla turvallisuusriskit tulee ottaa huomioon. Poliittisen epävakauden osalta Finpro tekee läheistä yhteistyötä ulkoasiainministeriön edustustojen kanssa ja noudattaa heiltä saatavia viranomaisohjeita.

Finpro allekirjoitti tilikauden puolessa välissä aiesopimuksen yhteisten toimitilojen hankkimisesta työ- ja elinkeinoministeriön muiden innovaatiotoimijoiden (Tekes ja Finnvera) kanssa. Yhteisen aiesopimuksen muut allekirjoittajat olivat ministeriö, Tekes, Finnvera, Espoon kaupunki ja Senaattikiinteistöt. Tilikauden lopussa allekirjoitettiin alustava vuokrasopimus Senaattikiinteistöjen kanssa uudistalohankkeesta. Sitoumus on poikkeuksellisen pitkäaikainen ja euromääräisesti iso Finpron toimintaan nähden. Tarkempi kustannustaso selviää projektin edetessä, mutta kustannukset ovat vuodesta 2016 lähtien kiinteä kuluerä, joka heikentää Finpron mahdollisuuksia reagoida nopeasti ulkoisiin muutoksiin.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Ministeriön päätöksellä muutaman vuoden Finpron alla toiminut suomalainen FinNode-innovaatioverkosto päätettiin siirtää osaksi Tekesin toimintaa tilikauden alusta 2013.

Valtion talousarviossa leikattiin Finpron yleistä toiminta-avustusta myös vuodelle 2013. Leikkauksen seurauksena Finprossa käytiin YT-menettelyjen mukaiset neuvottelut, joiden tuloksena 19 työsopimusta päätettiin vuoden 2013 alussa.

Arvio tulevaisuuden näkymistä

Finpro rakensi vuoden 2012 aikana uuden strategiansa kaudelle 2013–2015. Strategian painopisteet ovat toiminnassa, joka parhaiten edesauttaa suomalaisten yritysten kansainvälistä menestystä ja investointien hankintaa Suomeen. Strategian tärkein elementti on sitoutuminen asiakkaiden menestykseen ja yhä parempien palvelukonseptien luominen. Tätä tuetaan sekä liiketoimintamahdollisuuksia hakevalla ennakointityöllä että yhteistyöllä keskeisten partnereiden kanssa. Invest-in toiminnan kehittäminen ja kansantalouteen vaikuttavien ulkomaisten investointien vaikuttavuuden parantaminen on yksi tulevien vuosien päätavoitteista. Lisätukea tähän työhön Finpro saa muilta Team Finland toimijoilta. Team Finland yhteistyön kehittäminen on yksi uuden strategian tukijaloista.

Finpron kansainvälistämistoimintojen ja varsinkin investointien hankinnan onnistuminen on paljolti kiinni maailmantalouden kehityksestä. Sen suhteen ollaan varovaisen positiivisia vuoden 2013 osalta. Yleinen talouskehitys vaikuttaa oleellisesti yritysten ja yrittäjien halukkuuteen laajentaa kansainvälistä toimintaansa. Riskinotto edellyttää kuitenkin myös yritysten tukiverkostojen toimivuutta ja rahoituksen saatavuutta. Finpro pyrkii alentamaan riskinoton kynnyksiä strategisilla valinnoillaan – kuten panostamalla markkinamahdollisuuksien esille tuomiseen, investointikohteiden täsmämarkkinointiin ja resursseihin kehittyvissä talouksissa. Asiakasyritysten menestys näkyy kansantalouden kehityksessä. Valtiontalouden tilanteen muutokset ja julkisen rahoituksen heikkeneminen ovat merkittävä, mutta vaikeasti ennustettava tekijä strategiakauden toiminnassa.