Historia

Historia

Vientiyhdistyksestä Finproksi

Vuonna 1919 perustettiin turkulaisen kenkäliikkeen takahuoneessa Suomen Vientiyhdistys, jonka puheenjohtajana ja pääasiallisena rahoittajana toimi turkulainen kauppaneuvos Edvard Åström.

Heti perustamisestaan lähtien yhdistys ryhtyi luomaan kansainvälistä edustajaverkostoa ja sijoitti kirjeenvaihtajia ja yhdysmiehiä eri puolille maailmaa. Alussa Vientiyhdistys edisti lähinnä maataloustuotteiden, keräilytuotteiden ja eräiden orastavien teollisuustuotteiden vientiä, ja markkinoita haettiin Itä- Euroopasta.

Vuonna 1938 yhdistys muutti nimekseen Suomen Ulkomaankauppaliitto - Finlands Utrikeshandelsförbund

Suunnitelmallista kampanjointia

Ulkomaankauppaliiton näyttelytoiminta sai alkunsa 1930-luvulla. Sota kuitenkin katkaisi näyttelytoiminnan, joka alkoi uudelleen vuonna 1946. Kinnostus vientiä kohtaan kasvoi voimakkaasti ja yhä useampi toimiala ja yritys alkoi käyttää messuosallistumista suunnitelmallisena markkinointikeinona.

1960-luvun alkupuolella vapautuvan ulkomaankaupan näkymät loivat Suomessa voimakasta vientioptimismia. Vienninedistämisessä voimistui näkemys toiminnan markkinakohtaisesta keskittämisestä ja valituissa kohdemaissa toteutettiinkin vuosittain suurtapahtumia siihenastisten erillisten näyttelyiden sijaan.

Vienninedistäminen keskitetään Ulkomaankauppaliittoon

Vientioptimismin myötä kiinnostus vientiä kohtaan lisääntyi ja useissa eri organisaatioissa toimittiin viennin edistämiseksi. Vuoden 1968 valtion tulo- ja menoarvioesityksessä kaikki perinteisiin kohteisiin osoitetut vienninedistämisen määrärahat poistettiin, sillä hallituksen tarkoituksena oli perustaa oma laitos vienninedistämistä varten. Yksityinen sektori esitti kuitenkin rahoituksen ja vienninedistämisen organisointia keskitetysti ja vuonna 1970 vienninedistämistoimintojen suunnittelu, valmistelu ja toteuttaminen keskitettiin Ulkomaankauppaliittoon.

Valtio ja yksityinen sektori sitoutuivat UL:n toiminnan rahoitukseen yhtä suurella panostuksella. Yksityissektorin rahoitusosuus jakaantui järjestö- ja yritysjäsenten kesken.

UL:n toiminnan ulkopuolelle rajattiin vientihenkilöstön koulutus, vientitakuita ja -luottoja koskevat kysymykset sekä kauppapolitiikka.

Vienninedistäjästä kansainvälistäjäksi

Ulkomaankauppaliitto kehittyi 1970- ja 1980-luvulla monipuoliseksi vienninedistäjäksi. Kampanjatoiminta järjestettiin toimialakohtaisesti, ja vientiyhteistyöryhmistä tuli merkittävä UL:n ja yritysten välinen yhteistyömuoto. Samalla vientineuvonta ulotettiin myös maakuntiin, joissa yhteisvientipäälliköt toimivat erityisesti pk-yrityksiä varten.

Merkittävä muutos liiton historiassa tapahtui 1992 kun kaupalliset sihteerit siirtyivät ulkoasiainministeriön alaisuudesta Ulkomaankauppaliittoon. Tavoitteeksi asetettiin, että kaupallisten sihteerien toimintan pohjautuu yritysten toimeksiantoihin ja että he pyrkivät kohdemaissaan yritysten ja yritysryhmien pitkäjänteiseen vienninedistämiseen.

1997 UL:n aluetoimistojen tehtävät siirrettiin Kauppa- ja Teollisuusministeriön (KTM) uusiin työvoima- ja elinkeinokeskuksiin.

Vuonna 1996 toteutettiin KTM:n toimeksiannosta Ulkomaankauppaliiton toiminnan kansainvälinen arviointi ja seuraavien vuosien aikana Ulkomaankauppaliitto uudisti hallintonsa, tehtävänsä ja toimintastrategiansa. Toimintatavan muutoksia haluttiin ilmentää myös ulkoisin keinoin; uusi ilme ja nimi Finpro otettiin käyttöön 4.3.1999.

Alueellinen yhteistyö ja toimialakohtainen verkostoituminen

Joulukuussa 2000 kauppa- ja teollisuusministeriö asetti yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimikunnan, jonka keskeisenä tehtävänä oli täsmentää eri vientiä ja kansainvälisyyttä edistävien toimijoiden rooleja, tarkentaa resurssien mitoitusta ja yhteistyötarpeita. Finpron tekemät toiminnan linjaukset ovat osoittautuneet toimikunnan suositusten mukaisiksi.

Alueellinen yhteistyö muiden kotimaisten palveluorganisaatioiden ja ns. innovaatioympäristön toimijoiden kanssa vahvistui mm. yhteisen www.yrityssuomi.fi -palveluportaalin avautuessa helmikuussa 2002. Ensimmäinen oma aluetoimisto avautui Oulussa 2004 ja muutaman vuoden sisällä toimistot avattiin yhteensä 11 paikkakunnalle Suomessa.

Maailmanmarkkinoiden nopea muutostahti vaati myös vientikeskusten toiminnan keskittämistä alueille, joissa kysyntä on kasvamassa. Vientikeskusten alueellinen ja toimialakohtainen yhteistyömalli toi Finpron kansainvälisen toimiala-asiantuntijan osaamisen suomalaisen yrittäjän kilpailueduksi kohdemaassa.

Verkottuminen paikallisten kumppaneiden ja alihankkijoiden kanssa kohdemaassa puolestaan varmisti toimeksiantoihin liittyvien alihankintojen laadun ja kilpailukyvyn.

Markkinoinnin palvelut Finpron tytäryhtiöön

Finpron tuottamat kansainvälinen markkinoinnin ja markkinointiviestinnän palvelutoiminta yhtiöitettiin Finpro Marketing Oy:ksi vuoden 2002 alussa (nyt Entre Marketing Oy). Tytäryhtiön toiminnan painopisteinä ovat maailmalla järjestettävien näyttelyiden ympärille rakennettu palvelukonsepti ja viestintäohjelmat, jotka tukevat suomalaisten yritysten markkinointia maailmalla.

Finpro myi osuutensa Entre Marketing:sta Beltton-Yhtiöt Oyj:lle keväällä 2007.

Maailman parasta vienninedistämistä

Vuonna 2007 Finpro sai kansainvälistä tunnustusta kun YK:n WTO:n alainen International Trade Center valitsi Finpron parhaaksi länsimaiseksi vienninedistämisorganisaatioksi. Tämän jälkeen muut vastaavaa työtä tekevät kollega-organisaatiot valitsivat Finpron kaikkien parhaaksi, Best of the Best. Kiitosta tuli erityisesti korkealaatuisista palveluista ja filosofiasta "thinking beyond exports".

Laajentuminen projektitoimistojen ja erikoistumisen kautta

Finnish Wellbeing Center -palvelukonsepti sai alkunsa vuonna 2002 Finpron, Tekesin ja Stakesin (nyk. THL) käynnistämästä yhteisprojektista Suomen ja Japanin Sendain kaupungin välillä. Hankkeeseen osallistuivat edellä mainittujen lisäksi Oulun osaamiskeskus, Suomen Japanin Instituutti sekä 16 hyvinvointialan yritystä. Palvelukonsepti edustaa innovaatiota, jossa yhdistyvät suomalaisen ikääntyvien tarvitsemien hoivan ja hoidon sekä hyvinvointiteknologian osaaminen ja kehittäminen. Ensimmäinen Finnish Wellbeing Center avattiin Japanin Sendaihin 2003 ja seuraava Japanin Aganoon 2009.

Toimintojen uudelleenorganisointi 2008 vauhditti vientikeskusverkoston laajentumista uusille toimialoille ja toimintakonsepteille. Vuoden 2009 aikana päätettiin verkoston toimintarakennetta muuttaa maissa, joissa oman vientikeskuksen pitäminen ei ollut Suomen eikä Finpron uuden strategian mukaista. Ensimmäiset partneritoimistot perustettiin Australiaan, Singaporeen, Thaimaahan ja Latviaan 2009.

Shanghaihin vuonna 2005 avattu FinChi, Finnish-Chinese Innovation center, oli avaus Finnode-innovaatiokeskusten ketjulle. Finnode –keskukset avattiin USA:n Piilaaksoon, Intian Chennaihin, Pietariin Venäjällä ja Tokioon Japanissa. Finnodet siityivät Tekesin hallinnoimiksi vuoden 2013 alussa.

Ympäristöteknologian kasvu ja kehitys yhdeksi Suomen viennin kivijalaksi käynnisti koko Suomen elinkeinoelämää yhdistävän Cleantech Finland -brändin lanseerauksen vuonna 2008. Cleantech Finland oli ensimmäinen Finpron hallinnoima kansallinen ohjelma ja sitä seurasivat nopeassa tahdissa koulutusviennin Future Learning Finland ja terveys- ja hyvinvointisektorin vientiohjelma FinlandCare.

Vuonna 2010 perustettiin myös Työ- ja elinkeinoministeriön Afrikka-strategian mukaisesti kolme projektitoimistoa Afrikkaan. Tavoitteena oli kartoittaa Afrikan liiketoimintapotentiaalia suomalaisyritysten näkökulmasta ja verkostoitua paikallisten toimijoiden kanssa.

Finpron toimiston avaaminen Rio de Janeirossa Brasiliassa kevään 2011 aikana oli osa Suomen valtion ja työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteitä suomalaisen meriteknologian teollisuuden tukemiseksi.

Investointien edistäminen osaksi toimintaa

Invest in Finlandin toiminta liitettiin osaksi Finproa kesällä 2012. Muutoksella haettiin hallitusohjelman mukaisesti lisää tehoa Invest in Finlandin toimintaan. Kansainvälisen verkoston asiantuntemuksen avulla pyritään lisäämään kansainvälisten investointien määrää ja tehostamaan investointien hankintatyötä.

Matkailun edistäminen osaksi Finpron liiketoimintaa

Finpro ja Matkailun edistämiskeskus MEK yhdistivät voimansa Suomen matkailun edistämiseksi ensimmäisen kerran vuonna 2008. Yhteistyö tiivistyy vuoden 2015 alusta kun MEK valtion laitoksena lakkaa ja toiminta Suomeen suuntautuvan vierailijavirran kasvattamiseksi siirtyy osaksi uudistuvaa Finproa – nimellä Visit Finland.

Kaupallinen konsultointi eriytetään – uudet julkisen toimijan palvelut

Kesällä 2013 Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti valmistelut, joiden tarkoituksena oli olennaisesti uudistaa Finpron toimintaa niin että kansainvälistymiseen liittyvä julkinen tuki keskittyy Team Finland -strategian mukaisesti. Osana uudistusta Finpron tarjoamat maksulliset konsulttipalvelut eriytettiin ja myytiin Soprano Oyj:lle kesällä 2014. Finpron uusi palvelukonsepti lanseerattiin syksyllä 2014.

Kasvua Suomeen!

Pienestä Suomen Vientiyhdistyksestä on kasvanut vahva, julkisia kansainvälistymispalveluita tarjoava toimija, joka tuo kasvua Suomeen. Uudistunut Finpro auttaa suomalaisyrityksiä kasvamaan ja menestymään kansainvälisillä markkinoilla, hankkii Suomeen ulkomaisia investointeja ja lisää ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen.

Finpro muuttuu ry:stä Oy:ksi

Keväällä 2015 Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti elinkeinoelämän järjestöjen ja Finpro ry:n johdon kanssa valmistelun, jonka tarkoituksena oli muuttaa Finpro ry rekisteröidystä yhdistyksestä Suomen valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Valtion toimesta perusttiin Finpro Oy -niminen osakeyhtiö, jolle Finpro ry:n toiminnot siirrettiin 1.1.2016 alkaen. Finpro ry jatkaa osittain toimintaansa Finpro Oy:n rinnalla.

Toimitusjohtajat

  • Eino Grönros (1919 – 1927)
  • Jaakko Kahma (1928 – 1953)
  • Ilmari Voionmaa (1953 – 1963)
  • Lennart Henriksson (1963 – 1970)
  • Harri Malmberg (1970 – 1979)
  • Kaarlo Yrjö-Koskinen (1979 – 1983)
  • Pertti Huitu (1983 – 1997)
  • Seppo Härkönen (1997 – 2001)
  • Tapani Kaskeala (2001 – 2006)
  • Jorma Turunen (2006 – 2010)
  • Kari Häyrinen (2010 – 2014)
  • Markus Suomi (2014 –

Finpron tarina on nähtävissä kuvina Finpron sivuilla Facebookissa.